Tällä sivulla voit tarkastella suomalaisten eduskuntapuolueiden kannatuksen kehitystä. Puoluekannatus.fi visualisoi puoluekannatusmittausten trendejä vuodesta 1994 alkaen ja eduskuntavaalien tuloksia vuodesta 1983 alkaen.
Lisäksi löydät aikajanalta erilaisia tapahtumia, jotka saattavat selittää muutoksia puoluekannatuksessa. Näitä ovat esimerkiksi puoluejohtajavaihdokset, ministerien erot, poliittiset skandaalit ja merkittävät tapahtumat, kuten Neuvostoliiton hajoaminen, pandemia tai päätös hakea Nato-jäsenyyttä.
Data perustuu mediassa julkaistuihin puolueiden kannatusmittauksiin ja vaalietuloksiin. Suurille suomalaisille mediatalojelle tutkimuksia toteuttavat: TNS, Kantar TNS, Kantar Public, nykyiseltä nimeltään Verian (Helsingin Sanomat), Taloustutkimus (Yle) ja Tietoykkönen (Alma).
Jokainen datapiste edustaa kyselyn ajankohdan keskipistettä (ei siis julkaisupäivää). Vanhempien kyselyjen osalta, joissa tarkkoja päivämääriä ei ollut saatavilla, olen käyttänyt mittauskuukauden puoliväliä. Puoluekannatus.fi on kattavin tällä hetkellä verkossa vapaasti saatavilla oleva katsaus puoluekannatuksen kehitykseen.
Käyrä lasketaan aikapohjaisella painotetulla LOESS-menetelmällä. Tämä tarkoittaa, että jokaiselle datapisteelle sovitetaan paikallista, painotettua regressiota määritetyllä ajallisella ikkunalla. Eri mittaukset saavat painoarvon ensisijaisesti otoskoon ja vaalien osalta annettujen äänimäärien mukaan – näin suuret otokset vaikuttavat enemmän kuin pienet. Vaalien osalta annettujen äänten määrä kerrotaan kertoimella 0,005, jotta vaalien merkitys huomioidaan ilman, että se dominoi käyrää. Kaavion datapisteiden koko kuvastaa otosta: suuremmat pisteet vastaavat suurempia otoksia.
Sivusto antaa arvion tämänhetkisestä puoluekannatuksesta hyödyntämällä AR(1)-mallinnusta. Käytännössä viimeisimmät mittaustiedot tasoitetaan ensin LOESS-menetelmällä, minkä jälkeen AR(1)-prosessi ennustaa viimeisimmän mittauksen jälkeiset kannatusosuudet. Malli huomioi sekä tuoreiden mittausten painotetun keskiarvon että pidemmän aikavälin trendin, ja normalisoi lopputuloksen siten, että puolueiden yhteenlaskettu kannatus on 100 %.
Koska malli perustuu puoluekannatusmittauksiin, aivan viimeisimmät poliittiset käänteet eivät näy heti ennusteessa. Uusi data päivittää ennustetta sitä mukaa, kun tuoreita mielipidemittauksia tai vaalituloksia julkaistaan.
Moikka! Olen Antti. Päivätöikseni olen pääasiassa kriisi- ja konfliktialueilla työskentelevä kuvajournalisti. Toisinaan myös kirjoitan ja silloin tällöin kehittelen työkaluja, kun en löydä sopivaa.
Tottahan toki! Voit esimerkiksi tarjota minulle kahvit. Tämä auttaa kehittämään projektia ja pitämään sen kaikkien saatavilla.
En ollut täysin tyytyväinen siihen, miten kannatusmittauksia visualisoidaan mediassa. Lisäksi vanhempi data usein katoaa, kun mediat päivittävät esitystapojaan ja verkkosivujaan. Jo nyt vanhan mittausdatan löytäminen on varsin haastavaa. Halusin luoda mahdollisimman selkeän, intuitiivisen ja kattavan visualisoinnin puoluekannatuksen kehityksestä. Tällainen siitä tuli.
Kerro ihmeesasä! Otan mielelläni palautetta vastaan. Voit ottaa yhteyttä:
Näppäimistökäytön saavutettavuuden parantaminen on työn alla. Valitettavasti sivusto ei vielä toimi ruudunlukijoiden kanssa.