Tässä näkymässä näet kannatusmittaukset, niistä lasketun trendin ja ennusteen vaalipäivälle. Ennuste on suuntaa-antava arvio puolueiden kannatuksesta (prosentteina).
Mistä data tulee?
Käytössä ovat mediassa julkaistut kannatusmittaukset, eduskuntavaalitulokset ja pienellä, historiallisella ristiinvalidoinnilla valitulla painolla kuntavaalitulokset.
Kuntavaalitulokset ovat mukana kevyinä ankkureina (vaikutus on pienempi kuin mittauksilla).
Europarlamentti- ja aluevaalituloksia ei käytetä lainkaan: ne eivät kuvaa valtakunnallista puoluekannatusta.
Miten ennuste lasketaan?
Jokaiselle puolueelle lasketaan trendiviiva (LOESS), joka suodattaa yksittäisten mittausten heilahtelua.
Mittauslaitosten toistuvia eroja verrataan trendiin ja niiden vinoumaa korjataan.
Tulevaisuus lasketaan simuloimalla tuhansia mahdollisia kehityskulkuja viikkoaskelin (Monte Carlo).
Lähtökohtana on nykytaso sellaisenaan. Viime kuukausien nousua tai laskua ei jatketa eteenpäin: historiallisessa testissä trendin suoraviivainen jatkaminen huononsi ennustetta.
Simulaatiossa on satunnaisvaihtelua, ja kannatus pyrkii palaamaan kohti lähtötasoa.
Lisäksi jokaiseen simulaatioon arvotaan systemaattinen harha: mittaukset voivat olla vaalitulokseen nähden pielessä samaan suuntaan, eikä uusikaan mittaus paljasta sitä. Toteutuneissa vaaleissa tämän suuruus on ollut noin 1,25 prosenttiyksikköä.
Jokaisessa askeleessa puolueiden prosentit skaalataan niin, että summa pysyy 100 %:ssa.
Epävarmuusvälejä verrataan menneeseen dataan (rolling backtest) ja niiden leveyttä säädetään, jotta 80 % väli osuu keskimäärin noin 8 kertaa 10:stä. Osuvuus mitataan erikseen myös toteutuneita vaalituloksia vastaan – luvut löytyvät tarkkuussivulta.
Miten tuloksia kannattaa lukea?
Mediaani on simulaatioiden keskimmäinen tulos (tyypillinen arvio).
80 % väli on vaihteluväli, johon suurin osa simulaatioista osuu.
Ykkössija kertoo, kuinka usein puolue on suurin simulaatioissa.
Kaaviossa ei ole ennusteviivaa eikä ennustekäyrää, eikä se ole puute. Malli ei arvaa kannatuksen suuntaa, joten viiva olisi vaakasuora läpi koko ennustejakson ja näyttäisi väitteeltä, ettei kannatus muutu. Sen sijaan ennuste on piirretty sinne mistä se on: vaalipäivän kohdalle, jossa jokaisen puolueen palkki on 80 %:n vaihteluväli ja pallo mediaani.
Trendiviivan ja palkkien väliin jäävä tyhjä tila on aika vaalipäivään. Siitä näkee, kuinka kaukana vaalit ovat – mitä pidempi matka, sitä enemmän ehtii tapahtua.
Trendiviivan ympärillä on oma, kapea vyöhykkeensä. Se kertoo, kuinka tarkasti mittaukset naulaavat kannatuksen kyseisenä hetkenä: kapea kohta tarkoittaa, että mittaukset ovat yksimielisiä, leveä että ne poikkeavat toisistaan. Se on tyypillisesti muutaman kymmenyksen levyinen – siis paljon kapeampi kuin vaalipäivän palkki. Ero on koko juju: nykyhetki tiedetään, vaalipäivää ei.
Puolue korostuu, kun viet hiiren sen viivan, palkin tai taulukkorivin päälle. Klikkaamalla korostuksen saa lukittua, ja useampi puolue voi olla lukittuna yhtä aikaa. Tyhjän kohdan klikkaus poistaa lukitukset.
Rajoitteet
Ennuste perustuu valtakunnalliseen kannatusdataan.
Politiikassa esimerkiksi maailmantapahtumat ja poliittiset kriisit voivat muuttaa puolueiden kannatusta nopeasti.
Osa virheestä ei ole poistettavissa millään mallilla. Vaalia edeltävien kolmen viikon mittausten keskiarvo on osunut vaalitulokseen keskimäärin 0,9 prosenttiyksikön tarkkuudella, ja tästä noin kaksi kolmasosaa on systemaattista harhaa, joka on kaikissa mittauksissa samaan suuntaan. Malli yltää käytännössä tähän rajaan.
Näppäinoikotiet
T: vaihda vaalea/tumma teema
H, O tai ?: avaa/sulje ohje
Esc: sulje avoin ikkuna
Kuka tämän teki?
Moikka! Olen Antti. Päivätöikseni olen pääasiassa kriisi- ja konfliktialueilla työskentelevä kuvajournalisti. Toisinaan myös kirjoitan ja silloin tällöin kehittelen työkaluja, kun en löydä sopivaa.