Tällä sivulla voit tarkastella suomalaisten eduskuntapuolueiden kannatuksen kehitystä. Puoluekannatus.fi visualisoi puoluekannatusmittausten trendejä vuodesta 1994 alkaen ja eduskuntavaalien tuloksia vuodesta 1983 alkaen.
Lisäksi löydät aikajanalta erilaisia tapahtumia, jotka saattavat selittää muutoksia puoluekannatuksessa. Näitä ovat esimerkiksi puoluejohtajavaihdokset, ministerien erot, poliittiset skandaalit ja merkittävät tapahtumat, kuten Neuvostoliiton hajoaminen, pandemia tai päätös hakea Nato-jäsenyyttä.
Data perustuu mediassa julkaistuihin puolueiden kannatusmittauksiin ja vaalituloksiin. Suurille suomalaisille mediataloille tutkimuksia toteuttavat: TNS, Kantar TNS, Kantar Public, nykyiseltä nimeltään Verian (Helsingin Sanomat), Taloustutkimus (Yle) ja Tietoykkönen (Alma).
Jokainen datapiste edustaa kyselyn ajankohdan keskipistettä (ei siis julkaisupäivää). Vanhempien kyselyjen osalta, joissa tarkkoja päivämääriä ei ollut saatavilla, olen käyttänyt mittauskuukauden puoliväliä. Puoluekannatus.fi on kattavin tällä hetkellä verkossa vapaasti saatavilla oleva katsaus puoluekannatuksen kehitykseen.
Käyrä lasketaan aikapohjaisella painotetulla LOESS-menetelmällä. Tämä tarkoittaa, että jokaiselle datapisteelle sovitetaan paikallista, painotettua regressiota 90 päivän ajallisella ikkunalla. Kyselyt ja eduskuntavaalit painotetaan otoksen tai äänimäärän mukaan; vaalien äänimäärä skaalataan kertoimella 0,005. Yksittäisen kyselyn painolla on yläraja, jotta poikkeuksellisen suuri otos ei yksin määrää käyrää – eduskuntavaalitulosta tämä katto ei koske, koska täydessä ääntenlaskennassa ei ole otantavirhettä. Kuntavaalit ovat eri vaalityyppi, joten ne toimivat vain pehmeänä ankkurina kertoimella 0,10. Kerroin on valittu historiallisella, ajassa etenevällä ristiinvalidoinnilla: pienin selvästi positiivinen paino, joka parantaa tulevien kyselyiden ennustamista ja on yhden keskivirheen sisällä parhaasta tuloksesta. Sama laskenta on käytössä myös vaaliennusteen trendiviivassa.
Käyrän ympärillä piirretään lisäksi sen 80 %:n vaihteluväli. Se on käyrän oma keskivirhe: paljonko ikkunassa olevat mittaukset poikkeavat käyrästä, jaettuna sillä, montako niitä on. Väli on tyypillisesti muutaman kymmenyksen levyinen. Se ei ole ennuste tulevasta vaan mitta siitä, kuinka tarkasti tämänhetkinen kannatus tiedetään – ja koska mittauslaitoksilla on yhteisiä vinoumia, joita tämä laskutapa ei näe, se on pikemminkin ala- kuin ylärajaa.
Miten hyvin sama malli on aiemmin osunut – ja miten eri mittauslaitokset eroavat toisistaan – näkyy tarkkuussivulla.
Moikka! Olen Antti. Päivätöikseni olen pääasiassa kriisi- ja konfliktialueilla työskentelevä kuvajournalisti. Toisinaan myös kirjoitan ja silloin tällöin kehittelen työkaluja, kun en löydä sopivaa.
Tottahan toki! Voit esimerkiksi tarjota minulle kahvit. Tämä auttaa kehittämään projektia ja pitämään sen kaikkien saatavilla.
En ollut täysin tyytyväinen siihen, miten kannatusmittauksia visualisoidaan mediassa. Lisäksi vanhempi data usein katoaa, kun mediat päivittävät esitystapojaan ja verkkosivujaan. Jo nyt vanhan mittausdatan löytäminen on varsin haastavaa. Halusin luoda mahdollisimman selkeän, intuitiivisen ja kattavan visualisoinnin puoluekannatuksen kehityksestä. Tällainen siitä tuli.
Kerro ihmeessä! Otan mielelläni palautetta vastaan. Voit ottaa yhteyttä:
Sivustoa voi käyttää näppäimistöllä, ja ikkunat lukitsevat kohdistuksen sisäänsä. Ruudunlukijatuki on kohtuullinen tekstisisällössä ja taulukoissa, mutta kaaviot ovat edelleen ensisijaisesti visuaalisia. Palaute saavutettavuudesta on tervetullutta.
Luo PNG- tai SVG-kuva nykyisestä trendinäkymästä.